Puuhelmikoruja pikkutytöille

Korutarvikkeet ovat jo pidemmän aikaa lojuneet kaapin perällä joutilaana. Inspiraationi koruihin on jotenkin hukassa, lieneekö siksi että oma korujen käyttö on sattuneesta syystä aallon pohjalla parhaillaan. 

Pienen kummityttöni kiinnostunut koruihin on kuitenkin niin ihastuttavaa, että päätin tehdä muutaman kaulakorun pikkutytöille. 

Materiaaleiksi valikoin napakkaa vahattua puuvillanarua, joka jäljittelee nahkanauhaa. Mattapintaisia puuhelmiä, sekä huovutusharjoituksissa tehtyjä huopaperhosia. Tälläisiä niistä tuli.

Toivon, että korut kestää hieman kovakouraimpaakin käsittelyä ja ne päätyvät käyttöön. Ei sillä niin väliä vaikka menisivät rikki, onneksi on täti joka voi tehdä lisää uusia :-)

Omenapuu

Lastenhuoneen puu on saanut uuden syksyisemmän ulkonäön kun äitini tekemät huopaomenat vihdoin koristavat sen 'oksia'. Ihan kaikki omenat eivät näissä kuvissa vielä näy, koska en ole ehtinyt käymään rautakaupassa hakemassa lisää kiinnityskoukkuja puuhun.

Puusta löytyy punaisia, keltaisia sekä vihreitä omenia

Omenoissa on söpöt pienet huopalehdet ja tummanruskeasta askartelupunoksesta tehdyt omenankannat 

Omenat ovat kuuluneet muussakin muodossa alkusyksyyni, sillä keittiössä on tuoksunut viime aikoina niin omenapiirakka kuin kauraomenapaistos, jotka on tietysti nautittu itsetehdyn omenamehun kanssa.  

Huovutus opissa

Olin huovutus opissa äitini luona jokin aika sitten jossa minulle opetettiin neulalla huovuttamista muotteja apuna käyttäen. Huovutus oli mielestäni tosi kivaa puuhaa ja aion ehdottomasti huovutella lisää kunhan kerkeän. 

Olen siis kokeillut vain yhdenlaista huovutusta tämän yhden ainoan kerran, joten en aio jaella sen enempää neuvoja tai ohjeita siitä miten homma toimii. Listaan kuitenkin muutamia työvaiheita havainnollistamaan valokuvia.

Huovutuksessa käytettiin apuna pikkuruisia piparkakkumuotteja

 Revin ohuita kerroksia huovutusvillasta, jotka sulloin possu muottiin 

Pistelin huovutusneulalla villaa kasaan muotin sisällä ja onnistuin siinä samalla rikkomaan kaksi huovutusneulaa, oops! Huovutusneula menee todella helposti rikki, jonka vuoksi käytin muotin alla pehmeää paksua pesusientä.  Kaupoissa on ilmeisesti saatavilla joku tarkoitukseen sopiva tuote, mutta pesusieni toimi loistavasti.

Pistelin villaa huovutusneulalla kunnes se alkoi menemään enemmän kasaan. Yritin olla huolellinen, jotta villaa oli tasaisesti joka puolella ja myös muotin pienet kulmat olisivat täynnä villaa

Nyt possua on mielestäni riittävästi käsitelty huovutusneulalla ja voin siirtyä seuraavaksi vesihuovutusvaiheeseen

Vesihuovutusvaiheessa villa kastellaan muotissaan ensin kuumassa / lämpimässä vedessä, jonka jälkeen lisään villalle hieman mäntysuopaa. Käytin niin lämmintä vettä kuin sormeni suinkin pystyin kestämään.

Sitten painelen käsin mäntysuopaista ja märkää villaa muotissaan. Välillä pesen mäntysuovat kylmällä vedellä pois jonka jälkeen vaihdan taas lämpimään veteen. Vaihtelen veden lämpötilaa kylmästä lämpimään ainakin neljä kertaa koko ajan painella villaa käsin tiivimmäksi.

Lopulta yritän painella loputkin vedet pois ja jätän huovutukset kuivamaan vähintään seuraavaan päivään

Tarvikkeina huovutuksessa meillä oli huovutusvillaa, huovutusneula, piparkakkumuotteja, pesusieni, kylmää ja kuumaa vettä sekä mäntysuopaa. Äidilläni oli aika varasto kaikenlaisia huovutusvilloja, jonka lisäksi olin hankkinut kolme pussia erilaisia huovutusvilloja kierrätyskeskuksesta. Aika erikoinen paikka ostaa askartelu tarvikkeita, mutta siellä ilmeisesti oli jonkun toimintansa lopettaneen askartelukaupan myymättä jääneet tuotteet tarjolla.  Käytimme huovutuksessa siis aivan tavallista villaa (vaalenpunainen possu muotissa käytetty) sekä merinovillaa (turkoosi ja siinen sydän muotissa käytetty), joka huovuttui erityisen hyvin

Huovutukset kuivumassa. Possu, liila perhonen ja kummatkin sydämet on minun tekemiä, loput ovat äitini käsialaa. 

Kuivaneet huovutukset ilman muotteja ovat pitäneet muotonsa ihan kivasti. Seuraavaksi huovutuksiin laitetaan kiinnitysnauhat ja ripustetaan lastenhuoneen puuhun.

Lastenhuoneen puu

Lastenhuoneen seinältä löytyy vielä toistaiseksi hieman keskeneräinen askarteluprojekti, joka on useamman käsistään näppärän henkilön työn tulosta.

Lapsen pituuskasvun seurantaan suunniteltu puu on tehty vanerista ja leikattu kuviosahalla, jonka jälkeen se on maalattu ihan perus remonttimaalilla (remonttiässä), jotta se kestäisi kulutusta kuten esimerkiksi pyyhkimistä. Pituusmitta on piirretty puuhun käsin valkoisella askartelu tussilla, joka ei liukene veteen ja sopii puulle. Askartelu kaupassa ehdottivat, että käyttäisin mittatarranauhaa vapaan käden sijaan, koska heidän mielestään vapaalla kädellä ei saa tarpeeksi siistiä jälkeä. Jonkin aikaa jaksoin netistä etsiskellä sopivaa tarranauhaa, kunnes luovutin ja päätin luottaa omaan alkuperäiseen näkemykseeni.

Puussa roikkuu tällä hetkellä yksi pieni yksinäinen huopalintu, jonka sain Ferm Living paketista kylkiäisenä, mutta puuhun on tulossa lisää erilaisia koristeita. Tarkoitus olisi, että puuta voisi pukea eri vuodenaikojen ja vaikkapa juhlien mukaan erilaisin koristein. Kesällä lintuja ja perhosia, syksyllä omenoita, jouluna vaikkapa tonttuja ja pääsiäisenä pupuja. 

Helatorstai aamu on vierähtänyt mukavasti huovutusta opetellessa, saas nähdä miten minun huopaporsas, -perhonen ja -sydämet onnistuivat. 

Idea puusta oli alunperin omani, mutta itse puun toteutus on äitini ja hänen miehensä käsialaa. Omaa käteni jälkeä on toistaiseksi vasta käsinpiirretty pituusmitta sekä pituudet. Tämä tosin muuttuu pian kun puuhun muuttavat uudet huopaiset asukit.

Psst.....Ensimmäisessä kuvassa vilahtaa myös muita äitini tekemiä huovutusihanuuksia, kuten seinällä oleva aurinko sekä huopapallomobile, joka on pinnasängyn yllä.